ИсторияСоставГастролиДискографияТекстыФотоархивПрессаГостевая книга

Palapeli eri kielistä ja soittimista

Petroskoilainen perheyhtye Sattuma kolmannessa levyssään

Petroskoilainen perhefolk-yhtye Sattuma on tehnyt merkittävän urakan kokoamalla Karjalan erikielisiä kansanomaisia melodioita yksiin kansiin. Vienankarjala ja suomi sekä inkeri ja venäjän kielen äänisniemeläinen murre kaikuvat kaikessa loistossaan Sattuman kolmannessa levyssä Palapeli, jonka yhtye julkisti viime viikolla Petroskoissa.

En käyttäisi Palapelistä muotisanaa puzzlea, vaan luonnehtisin levyä pikemminkin mosaiikiksi, joka koostuu niin erilaisista kielistä kuin myös kansanmusiikkilajeista ja soittimista, Sattuman muusikko ja laulaja Arto Rinne sanoo.

Murteiden joukossa on esimerkiksi harvinainen Tunkuan murre, jota puhutaan suppealla alueella Vienan Karjalan länsiosassa. Murretta kuulee Marjaini-Darjaini-laulussa, jonka sanat on tunkuankarjalaksi sovittanut petroskoilainen radiotoimittaja Leena Karpova.

Tunkuankarjala on osa vienankarjalaisia murteita, mutta se erottuu aika lailla esimerkiksi Uhtuan seudun karjalasta, Rinne selittää.

Kieliin verrattuna soittimien paletti on vielä kirjavampi. Dmitri ja Vladik Deminit sekä Artoja Eila Rinteet käyttivät äänittäessä lähes 20 soitinta. Kappaleissa kuulee kaikille tutuista viulusta, klarinetista, huilusta, haitarista, kanteleesta ja jouhikosta aina vähemmän tunnettuihin mänkeriin ja buzuktin.

Eksoottisimpia ovatsäkkipilli, djembe-rumpu ja Australian alkuasukkaiden didgeridoo-niminen jättiläispitkä torvi. Kaikenmaailman puhaltimien ihailija Dmitri Demin on nykyaikaistanut jälkimmäistä tekemällä siitä perinteisen didgeridoon ja ajanmukaisen pasuunan välimuodon.

Vierailijamuusikkona on levyllä kontrabasson soittaja Aleksander Gorshkov.

Autenttisia ja omia sävellyksiä mukana

Lähinnä suomalaisesta viulupe-limannimusiikista vuonna 2003 alkanut akustinen folk-yhtye juhlistaa Petroskoissa äänitetyllä ja Moskovassa julkaistulla Palapelillä 5-vuotispäiväänsä. Sitä ennen Sattuma teki omakustanteen Folkmusic from Karelia and Finland syntymävuotenaan sekä Kudelman vuonna 2005.

Tunnelmaltaan levy on ainakin edelliseen verrattuna senti-mentaalisempi ja otteeltaan rauhallisempi, Dmitri Demin kertoo.

Palapeli koostuu 13 kappaleesta. Niin kuin Sattuman edellisilläkin albumeilla, materiaalina ovat olleet Arto Rinteen ja Lada Deminan muutama oma sävellys sekä eri vuosina Karjalassa tehdyt kansanmusiikkitallenteet.

Rinteen käsialaa on mm. Zaonezhskaja-laulu, jonka sanoituksen on tehnyt Äänisniemen venäjän murteen tuntija, runoilija Vjatsheslav Agapitov. Murre on sikäli erikoinen, että painot ovat useimmiten sanojen ensimmäisellä tavulla, kuten suomessa ja karjalassa. Murteessa on myös paljon karjalais-suomalaisia lainoja.

Olin kyllä yllättynyt, kun Sattuma pyysi kirjoittamaan tekstin jo valmiin sävelmän pohjalle. En ole koskaan tehnyt tällaista, joten kokemus on ollut omaa luokkaansa, Agapitov korostaa.

Perinteille hatunnosto, nykyrytmeille kumarrus

Rinteen ja Deminan omien sävellysten tyyli hipoo kansanmusiikkia. Rytmit vain lienevät perinnettä nykyaikaisempia. Nykyrytmeille Sattuma on avoinna myös sovituksissaan, joissa muusikot nostavat kuitenkin hattua kansanperinteille.

Levyn oikeita makupaloja ovat 1900-luvun alun kappaleet Melkutus ja Maanitus, jotka ovat peräisin Laatokan Karjalasta. Suomalainen tutkija Armas Otto Väisänen tallensi ne vuonna 1916 jouhikonsoittajilta Feodor Pratsulta ja Juho Vaittiselta Impilahden alueen kylissä. Sattuma löysi sävelmät Väisäsen kokoelmasta Kantele- ja jouhikkosävelmiä.

- Sovittaminen on kai tärkeintä työtä, kun käsittelee perinteistä materiaalia. Meillä on omat soittimet ja niillehän sovi-tammekin. Muutoksia tietysti tulee, mutta perusmelodiat jäävät, Rinne korostaa.

Vienankarjalaiset kansanlaulut ovat vuorostaan pohjana kappaleissa Herra Petteri, Piirileikki kun aljettiin ja Minä muistan ikuisesti. Alkuperäislaulut tallennettiin Vuokkiniemessä perinteentaitajilta Paro Remsulta, Aleksandra Remsulta ja Olga Vataselta vuonna 1987.

Arjet kuluvat pitkälti vierailemalla

Sattumassa soittaa isät ja lapset sulassa sovussa. Viidessä vuodessa lapset ovat toki varttuneet sen verran, että Vladik Deminin mukaan kaikki tekevät nyt työtä tasaveroisesti, ennen isillä oli suurempi vastuu. Sattuman isät peittivät toki hymynsä tähän kommenttiin.

14-vuotias Vladik opiskelee yläluokilla Petroskoin 1. keskikoulussa. Koulun jälkeen hän aikoo pyrkiä konservatorioon. 17-vuotias Eila Rinne on Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnan opiskelijoita. Keikkojen ja opiskelun yhteensovittaminen käy hänellä hankalasti.

Joulukuussa keikkailimme Yhdysvalloissa kolme viikkoa. Palattuani sain yliopistolta kotiläksykseni kaikki tehtävät,mitä oli kolmessa viikossa ehtinyt kasautua, Eila havainnollistaa.

Viime vuonna Sattuma esiintyi lisäksi Sommelo-festivaaleil-la Kuhmossa, Kalevalassa ja Haikolassa sekä Permin kaupungissa etnofuturistisilla festivaaleilla Kamwa.

Myös tämän vuoden keikkakalenteri on tiukka.

Viime perjantaina Sattuma soitti levyn julkistamiskeikan Petroskoissa. Etupäässä uuden levyn kappaleista koostunut konsertti keräsi Vyhod-näyttelysalin täyteen yleisöä. Paikalla oli ilahduttavan paljon nuorta sukupolvea, joka hurrasi monelle instrumentaalille ja laululle avoimesti ja vilpittömästi.

Tulevana lauantaina Sattuma juhlistaa Rajantakaista Karjalaa -näyttelyn avajaisia Kulttuurien museossa Helsingissä. Lisäksi se esiintyy Karjaalla, Petäjävedellä ja Kouvolassa.

Kesäksi on suunnitteilla kaksi matkaa kansanmusiikkifestivaaleille eri puolille Suomea sekä inkerinsuomalaisten festivaaleille Tarttoon Viroon. Heinäkuussa Sattuma esiintyy Petroskoin kummikaupungissa Duluthissa amerikansuomalaisten festivaaleilla.

Mikko Nesvitski
Karjalan Sanomat, 5. maaliskuuta 2008

© Arto Rinne, 2004–2017 © Heninen.net, 2004–2017