Sattuma. Palapeli
Pelimanni-lehden arvostelu
Petroskoilainen perhekvartetti Sattuma on kulkenut folkpoluillaan jo melkoisen pitkän matkan ja yhtyeen kolmas cd Palapeli tuo kuunneltavaksemme entistä paremmin soitettua ja entistä harkitumpia sovituksia suomalaisista, karjalaisista ja venäläisistä kappaleista.Sovitukset ovat etupäässä isien Arto Rinne ja Dima Djomin, käsialaa, mutta on mukaan otettu yksi äitikin:Lada Djomina on säveltänyt albumin kaksi ensimmäistä kappaletta.
Palapeliltä löytyy sekä suomalaiselle perustavaran kuuloista ruisleipää, kuten Arto Rinteen kurttupolkka tai Pratsun jouhikkokappaleet, mutta myös Äänisen uusfolkkia kuten popahtava Marjaini-Darjaini Tunkuan murteella laulettuna.Levyn aloitusraitana on mukavasti svengaava ja Vladikin Djominin vastustamattomasti tulkitsema venäläishumppa Järkevä Tyttö.Eila Rinteen lauluääni on juuri puhkeamassa täyteen kukkaansa:rintaresonanssi on vasta löytymässä, mutta karjalainen loppukeikaus on jo paikallaan.Herra Petteristä levylle on löydetty harvinainen mollitoisinto ja letkeään piirileikkimasurkkaan pitkästä aikaa paras rekilaulusäkeistö:”Voi ku kovast rasittaa se rakkauven tauti, siihen kuoloo seisalleen ja silmät jäävät auki.”
Nuoret Vladik Djomin ja Eila Rinne ovat sekä levyn että yhtyeen keikkojen vetonauloja:molemmat laulavat ja soittavat useita instrumentteja.Aktiivinen keikkailu Venäjällä ja ympäri maailmaa Ameriikkaa myöten sekä harjoittelu Karjalan Kaustisella on taannut nuorille kuuman kansanmusiikkikylvyn pienestä pitäen.On hauska katsoa mihin se nämä nuoret vie.Kohta olisi nimittäin aika astua esiin vanhempien varjosta myös sovittajina ja säveltäjinä.
Pia Rask. Pelimanni -lehti, 2.2008
|